Kaavio tontin suunnitteluorganisaatiosta

Kanava yhdistää 2 kanavaa, jotka sijaitsevat valtatien ja lahden välillä. PZZ:n mukaan alue kuuluu vyöhykkeeseen TP2 - virkistysalue - yleiskäyttöiset viheralueet ja rajoitetun käytön viheralueet, mukaan lukien tekniset infrastruktuuritilat. Lahteen virtaavat kanavat, joiden rantaviivan pituus vaatii vahvistamista noin 3500 m. Työsuunnitelmassa on huomioitu kanavan etelä- ja pohjoisrannan rantasuojaustyöt kanavasta sillalle lohkojen välisen käytävän linjauksessa. Tonttiosuuden rajat määritellään suunnittelu- ja mittaushankkeella. Kanavan vallin yläosan korkeus on asetettu tasolle 3,00 BS ja se on vakio koko kanavan osalta. Kaltevuuden oletetaan olevan 1:2. Vaihtelevan tasoalueen kaltevuuden vahvistaminen tehdään esivalmistetuilla teräsbetonilaatoilla. Yläpuolella rinnettä vahvistaa tiheä nurmikylvö geosynteettisen materiaalin päälle. Koko kanavaa pitkin asennetaan seinäputkimainen viemäröinti, joka vähentää painetta murskatussa kivikerroksessa. Viemäröintivesi johdetaan kanavaan 20,0 m nousuaukkojen kautta. Parannukseen kuuluu kahden laiturin ja portaiden järjestäminen veteen, joiden leveys on 16,8 m. Baltic Pearl -kompleksin alueen kehittämisen yhteydessä alkaen 2006-2009, edellyttäen, että määrätyn kohteen myöhempiä hankkeita, on tarpeen toimittaa topografinen tutkimus valmistuu viimeistään vuoden 2009 puolivälissä.

Perussuunnitteluratkaisut. Rakentavat ja tilasuunnitteluratkaisut

Tontin suunnitteluorganisaation kaavio: kanava yhdistää valtatien ja lahden vesialueen välissä olevat kanavat. PZZ:n mukaan alue kuuluu vyöhykkeeseen TP2 - virkistysalue - yleiskäyttöiset viheralueet ja rajoitetun käytön viheralueet, mukaan lukien tekniset infrastruktuuritilat. Lahteen virtaavat kanavat, joiden rantaviivan pituus vaatii vahvistamista noin 3500 m. Työsuunnitelma kattaa kanavan etelä- ja pohjoisrannan rantasuojauksen kanavasta sillalle korttelin välisessä käytävässä. Tonttiosuuden rajat määritellään suunnittelu- ja mittaushankkeella. Kanavan vallin yläosan korkeus on asetettu tasolle 3,00 BS ja se on vakio koko kanavan osalta. Kaltevuuden oletetaan olevan 1:2. Vaihtelevan tasoalueen kaltevuuden vahvistaminen tehdään esivalmistetuilla teräsbetonilaatoilla. Yläpuolella rinnettä vahvistaa tiheä nurmikylvö geosynteettisen materiaalin päälle. Koko kanavaa pitkin asennetaan seinäputkimainen viemäröinti, joka vähentää painetta murskatussa kivikerroksessa. Viemäröintivesi johdetaan kanavaan 20,0 m:n poistoaukkojen kautta. Parannus sisältää kahden laiturin ja veteen johtavien portaiden järjestämisen, joiden leveys on 16,8 m. Kompleksin alueen kehittämisen yhteydessä, kun lähetettäessä myöhempiä hankkeita tietylle kohteelle, on tarpeen toimittaa topografinen tutkimus, joka on valmistunut viimeistään vuoden puolivälissä. Tutkimustietojen mukaan suunnitellun rakentamisen teknisten ja geologisten olosuhteiden monimutkaisuusluokka on II (Liite B, SP 11-105-97). Analysoitiin 29 arkistokaivoa (1989-2006), joiden syvyys oli 8,0-22,0 m ja joiden kuvamateriaali oli yhteensä 455 lineaarimetriä. Mukana on taulukko maaperän ominaisuuksien vakio- ja lasketuista arvoista. Teknis-geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista kanavan varrella ja kanavan länsirannalla laadittiin tekninen selvitys. Kohteen geologinen rakenne tutkittuun syvyyteen asti sisältää nykyaikaisia ​​esiintymiä, joita edustavat teknogeeniset esiintymät, järvi-meri-esiintymät, ylemmän kvartäärijärvi-jäätikkö- ja jäätikköesiintymät, kambrikauden esiintymät Tutkitulla alueella työskentelyn aikana mitattiin pohjavettä. 0,1-2,6 metrin syvyydessä, abs. Korkeus 3.1-0.0 m. Pitkän ajan keskimääräinen vuositaso vastaa 1,0 metrin syvyyttä. Paikalla mitattiin myös jäähiekkoihin liittyviä painevesiä, painearvo oli 6,4 m, pietsometrinen taso asetettiin abs. 0,7 metrin kohdalla. Pohjavesi on kohtalaisen aggressiivista normaaliläpäisevää betonia kohtaan. Suhteessa lyijy- ja alumiinikaapelivaippoihin pohjavedellä on vastaavasti keskinkertainen ja korkea korroosioaggressiivisuus. Teräsrakenteiden osalta maaperän syövyttävä aggressiivisuus on korkea. Fysikaaliset ja geologiset prosessit: Alueen tulviminen aaltoilmiöiden aikana. Johtopäätökset: Esitetyt materiaalit täyttävät voimassa olevien säädösten vaatimukset ja niitä voidaan käyttää suunnittelussa. Selityksessä on esitetty laskennalliset enimmäisarvot lahden itäosassa eri turvatasojen teknisen suunnittelun mukaan, järjestelmässä ne vastaavat: Ennen suojarakenteiden rakentamista: 1 % turvallisuus - 345 cm BS; 10% turvallisuus - 240 cm BS. Edellyttäen, että KPS-portit suljetaan 100 cm:n vedenkorkeudessa (enimmäissulkutaso) ja avataan sillä hetkellä, kun suljetun vesialueen pinta on yhtä suuri kuin GPS:n edessä laskussa, lasketut keskimääräiset tasot aukko on yhtä suuri kuin: 1 % tarjonta - 190 cm BS; 10% turvallisuus -153 cm BS. Vallitsevien läntisen suunnan myrskytuulten vaikutuksesta tulvakauden aikana vedenkorkeus lahden itä- ja kaakkoisosissa on laskelmien mukaan: 1 % tarjonta - 210 cm BS; 10% turvallisuus -175 cm BS. Nykyisten säädösasiakirjojen SNiP 2.07.01-89, lausekkeen 8.6 ja TSN 30-502-2002 mukaisesti rannikkoalueet on suojattava tulvavesien tulvilta, ottaen huomioon aallonkorkeus tuulen nousun aikana. Täytetyn alueen reunan korkeus tulee ottaa vähintään 0,5 m lasketun korkean vesihorisontin yläpuolelle, eli vallitsevissa olosuhteissa 3,95 cm BS-tasoon asti. KZS:n rakentamisen jälkeen turvalliseksi absoluuttiseksi pinnankorkeudeksi valittiin 2,4 m BS. Alueen parantamiseksi SNiP 2.07.01-89* mukaisesti suunnittelumerkeillä on oltava 10% turvallisuustaso, eli nykyaikaisissa olosuhteissa - merkki 2,88 m, KZS:n rakentamisen päätyttyä - 2,03 m. Kanavan rantaviiva muodostetaan asentamalla matala säleikkö paaluperustalle. Paalupohjan muotoilu on Larsen IV -tasolevypaalu, jossa on kaksi pysty- ja vinopaaluista tehtyä seulontaseinämää. Pystypaalut ajetaan 0,8 m etäisyydeltä päällyspaalutusseinästä. Paalujen kaltevuuden oletetaan olevan vakio ja se on 4,0 m. Pysty- ja vinopaalujen suojaseinien välinen etäisyys vaihtelee kiinnitystyypistä riippuen. Kahden tyyppisen osion monoliittinen grilli: mitat 2,4 x 0,91 m ja 1,9 x 0,91 m. Betonointiin käytetään luokkien B22,5, F200, W6 betonia, raudoitus tehdään erillisillä AIII-raudoitusteräksestä valmistetuilla tangoilla, joiden halkaisija on 14 ja 16 mm. Säleikön ulkoreuna on vuorattu teräsbetonipaloilla, jotka asennetaan valtaan (merkki miinus 1,0 abs.m) ja kiinnitetään ritilään. Hydrologisen yhteyden varmistamiseksi kanavan ja viereisen alueen pohjaveden välillä sekä peltipaalutusseinään kohdistuvan paineen lieventämiseksi täytön puolelta asennetaan koko kanavan pituudelta seinänläheinen putkimainen salaojitus, jonka reitti asetetaan rinnakkain penkereiän kanssa. Viemärivirtaus johdetaan kanavaan 20 metrin välein asennettujen vedenpoistoaukkojen kautta. Viemärin vettä vastaanottavana elementtinä on murskattu kiviprisma, johon on siroteltu kiveä fr. 20-40 mm. Viemäröintielementtinä käytetään polyeteeniputkia. Kivikiviprisman kosketukseen pohjamaan kanssa on sijoitettu geotekstiilisuodatin, joka estää maapartikkelien mekaanisen tunkeutumisen suodattimen täytön huokosiin. Laivojen kiinnittämiseen teknisten eritelmien mukaisesti suunnitteluratkaisut edellyttävät silmukoiden asentamista 8,0 tonnin kuormalle, askeleella 25 m. Silmukat asennetaan asentamalla ankkuri ristikkoa betonoitaessa. Rinteen teräsbetonikiinnityksen tason yläpuolella penkereen merkkeihin väylän kiinnitys tehdään ruohokylvöllä käyttämällä geosynteettistä materiaalia, kuten "Enkamat 7081/1". Säleikkörakenteen laskenta suoritettiin kahdella kriteerillä: määritettiin levypinon pienin sallittu upotussyvyys, jotta varmistetaan rakenteen vakavuuden menettämisen estäminen pyöreäsylinterimäisillä liukupinnoilla; Paalujen lukumäärän, parametrien ja säleikön mittojen merkintä paalujen kuormituksen sekä sallittujen maapaineiden ja liikkeiden perusteella. Peltipaalun syvyyden laskenta suoritettiin ”Stability”-ohjelmalla ja paaluperustuksen laskenta ”Rollage”-ohjelmalla.