Arkkitehtoniset ja tilasuunnitteluratkaisut

Suunnitteludokumentaatiossa edellytetään rakennuksen osan rakentamista liiketilaksi, joka ei liity asuntoon. Remontoidun viisikerroksisen rakennuksen sisäpihaosan enimmäismitat ovat 79,2 x 79,2 m, korkeus maanpinnan suunnittelumerkistä kaiteen yläosaan 28,9 m. Osa rakennuksen pinta-alasta kellarikerroksessa ovat nykyisen väestönsuojan tilat. Pohjakerroksessa akselien 1-8 välissä; A-B-pankin tilat säilyvät. Rakennuksen saneeraus sisältää päärakennusten osittaisen purkamisen ja uusien rakenteiden asennuksen (katso kohta suunnitteluratkaisut). Suunnitteludokumentaatiossa kerrotaan pinta-alan lisäämisestä pihan kokoa pienentämällä. Remontoidun rakennuksen osan kerroksiin varataan kuudennen (ullakko)kerroksen lisäys ja tilojen uusiminen. Rakennuksen korkeus remontin jälkeen on 29,6 m. Remontoidussa rakennuksen osassa on suunniteltu: kellarissa on aula vastaanottoineen, XNUMXh-vartiointiasema, vaatehuoneet, ampuma- ja varsijousiradat, kokoushuone puheenjohtajiston kanssa, kokoushuone, henkilökunnan pukuhuoneet ja talotekniikan tukihuoneet; alakerrassa on toimistotiloja, konferenssihuoneita puheenjohtajiston huoneineen, 120-paikkainen kahvila ja talotekniset tilat; toisesta kuudenteen kerrokseen on toimistotiloja, kokoustiloja, kokoustiloja ja ilmanvaihtokammioita. Siivousvälinehuoneet ja kylpyhuoneet on suunniteltu rakennuksen kaikkiin kerroksiin. Hankedokumentaatiossa on tarkoitus asentaa yhdeksän matkustajahissiä, joiden nostokapasiteetti on 1000 kg. Remontoidun rakennuksen osan päällyste on tasainen, sisäisellä viemäröinnillä, katto valssattu, osittain suojapinnoitettu betonilaattoja. Kellarin yläpuolella oleva käyttökatto (pihaa peittävä) on asfalttibetonia, osan neuvotteluhuoneen yli viemäröity huollettava katto on päällystetty betonitiileillä. Olemassa olevat lasimaalausrakenteet on tarkoitus purkaa ja korvata uusilla. Remontoidun rakennuksen osan julkisivut ja ulkosisustus säilyvät ennallaan. Rakennuksen länsi- ja itäpuolelle suunniteltujen sisäänkäyntien arkkitehtoniset ratkaisut ovat samanlaisia ​​kuin olemassa olevien sisäänkäyntien ratkaisut. Suunnitteludokumentaatio sisältää toimenpiteitä vammaisten ja liikuntarajoitteisten ihmisten elinolojen varmistamiseksi SNiP 35-01-2001 "Rakennusten ja rakenteiden esteetön pääsy liikuntarajoitteisille henkilöille" vaatimusten mukaisesti.

Rakenteelliset ja tilasuunnitteluratkaisut

Teknisen tarkastuksen mukaan rakennus on rakennettu vuosina 1986-1987 runkorakennesuunnitelmalla. Pilarit ovat esivalmistettua teräsbetonia, yksihaaraisia, ei-ulokkeita, joiden poikkileikkaus on 650x450 ja 450x450 mm. Pilarien betonilaatu on M400. Pilarien kantokyky on riittävä kestämään mitoituskuormitukset. 1.–4. kerrosten pylväiden tekninen kunto on käyttökuntoinen, 5. kerros on rajoitettu toimintakunto. Pääjulkisivun ulkoseinät on tehty jatkuvalla lasituksella pylväiden ja tiilipylväiden varrella, pihan julkisivujen seinät ovat 320 mm paksuja verhoseinäpaneeleja. 380÷510 mm paksuisen LKB:n (portaikko- ja viestintälohkot) seinät on valmistettu punaisesta M100-savitiilestä M25-laastilla. Seinien tekninen kunto on rajallinen käyttökunto. Lattia ja päällyste ovat monoliittista teräsbetonia, jonka paksuus on 350 mm. Lattiarakenteiden betonilaatu on M300. Laattojen kantokyky on riittävä kestämään mitoituskuormitukset. Lattiarakenteiden tekninen kunto on toimiva. Perustukset ovat paaluja, jotka on tehty 400 m pituisista teräsbetonipaaluista (poikkileikkaus 400x16 mm) Paalut on tehty sarjan 1.011.6 mukaan. Paalujen kantavuus (suunnittelukuorma) on 150÷165 t staattisilla kokeilla varmistettuna. Säleikkö on 1000 mm paksua monoliittista teräsbetonia - valmistettu B30-betonista. Perustusten tekninen kunto on toimiva. Kellari väestönsuojeluhuoneineen on tehty monoliittisen teräsbetonilaatikon muodossa. Kellarin pohja on 500 mm paksu, seinien paksuus 600 mm. Esivalmistetut monoliittiset lattiat valmistetaan U-01-01-sarjan mukaan (luokka A-II). Kellarin pylväät ovat betonielementtejä. Paaluperustusten pohjassa on pehmeitä muovisauvoja, joiden E=10 MPa, IL=0,54, c=28 kPa, φ=16. Rakennusrakennuksen tilojen laattaperustuksen pohjan maa-ainesten laskennallinen vastus on R = 4,27 kg/cm2. Hankedokumentaatio sisältää portaiden ja kommunikaatiolohkojen, pihan ulkoseinien purkamisen, 1. ja 2. kerroksen välisten lattialaattojen purkamisen, lattialaatan purkamisen RTP-rakennusalueella. Suunnitteludokumentaatiossa on määrätty jäykistyskalvojen ja metallisten U-muotoisten runkojen asennuksesta tukijaloilla (tuet puretaan rakennus- ja asennustöiden jälkeen), jotta varmistetaan säilytettävien rakenteiden tilallinen jäykkyys ja vakaus. Pystyjäykistyskalvot - monoliittiset teräsbetoniseinät 200 mm paksut luokan 22,5 betonista. Metalliset U-muotoiset kehykset koostuvat metallisista poikkipalkeista (parilliset kanavat N 24) ja metallikehyksistä (säleiden kulmista). Suunnitteludokumentaatiossa säädetään 5. kerroksen pylväiden vahvistamisesta metallikiinnikkeillä kulmista, jotka on yhdistetty toisiinsa metallilevyillä, joiden jako on 500 mm. Suunnitteludokumentaatiossa edellytetään neljän tornin (jäykistysydin) ja niihin nojautuvien monoliittisten lattioiden rakentamista metalliristikoiden päälle. Suunnitellaan yksikerroksisen päällirakenteen rakentamista. Suunnitteludokumentaatio sisältää rakennuksen sisäänkäyntien järjestelyn. Kuistit ja uudet katot ovat monoliittista teräsbetonia, joka on valmistettu B25-betonia. Lattialaatat lepäävät valssatuista normaali- ja leveälaippaisista I-palkeista, jotka lepäävät suljetuista laatikkoprofiileista tehtyjen pilareiden päällä. Uudet lattiat (aukkojen tiivistys) ovat monoliittista teräsbetonia profiililevyllä. Profiloitu levy lepää valssatuista normaali- ja leveälaippaisista I-palkeista tehtyjen palkkien päällä, jotka on kiinnitetty pylväiden vahvistuselementteihin (metallikulmista valmistetut klipsit, joita yhdistävät metallilevyt). Teräs C245. Portaikko ja hissitornit on suunniteltu monoliittisesta teräsbetonista. Tornin seinämien paksuus on 300 ja 600 mm. Pilarit ovat monoliittista teräsbetonia, poikkileikkaus 500x600 ja 600x600 m. Katot on suunniteltu monoliittisesta teräsbetonista, jonka paksuus on 160 mm, ja niitä tukevat monoliittiset seinät ja monoliittiset palkit poikkileikkaukseltaan 500x800 mm. Kaikki tornien teräsbetonirakenteet on suunniteltu B25-betonista. Tornin seinillä lepäävät metalliset ristikot, joiden jänneväli on 31 m pihan puolelta. Toissijaiset palkit asennetaan ylä- ja alajänteille, joita pitkin suunnitellaan monoliittinen teräsbetonilattia. Ristikkohihnat ja lattiapalkit on suunniteltu rullatuista normaaleista ja leveälaippaisista I-palkeista. Teräs - C245 ja C345. Lattiabetoni - B25. Porraskäytävän ja hissitornin perustukset ovat olemassa, paaluttuja, 400x400 mm pituisia, 16 m pituisia, 150 m. Paalujen kantavuus (laskettu) on staattisilla kokeilla varmistettu ja on 165÷XNUMX tf. Päällirakenne on suunniteltu metallirakenteista. Katteen pilarit ja palkit ovat I-profiilia. Päällirakenteen seinät ovat lasimaalauksia. Suunnitteludokumentaatio sisältää RTP:n asennuksen. Sisäänrakennettu RTP - tiiliseinillä. Seinät ovat massiivitiiltä, ​​paksuus 380 mm, luokka KORPo 1NF/150/2/50 GOST 530-2007 laastilla 100. RTP monoliittinen teräsbetonilattia on 270 mm paksu, luokan B25 betonista, luokan A500 raudoitus . RTP:n perustukset ovat paaluja, jotka on tehty poratuista ruiskupaaluista, joiden halkaisija on 250 mm ja pituus 18 m. Kantavien rakenteiden laskenta suoritettiin tietokoneella SCAD-ohjelmalla. Suhteellinen arvosana 0,000 vastaa absoluuttista arvosanaa +13.25. Teknis-geologisen selvityksen mukaan paaluperustusten pohjana on puolikiinteä savi, jonka E=13 MPa, IL=0,08, c=73 kPa, φ=13. Kuormituksen lisäys jälleenrakennuksen seurauksena on enintään 3÷5 %. Pohjaveden korkein pinta on päiväsaikaan lähellä pintaa. Pohjavesi ei ole syövyttävää normaaliläpäisevälle betonille. Maaperät ovat kohtalaisen aggressiivisia normaaliläpäisevälle betonille. Suunnitteludokumentaatiossa säädetään polymeerimastikista valmistetun vedeneristyksen asentamisesta. Teknisten päätelmien mukaan riskivyöhykkeellä on: asuinrakennus, talo nro 2, joka sijaitsee 11 metrin päässä kunnostettavasta rakennuksesta (tekninen kuntoluokka 2); koulu, joka sijaitsee 15 metrin päässä remontoitavasta rakennuksesta (tekninen kuntoluokka 2). Ympäröivien rakennusten odotettu lisälasku on pienempi kuin sallitut enimmäisarvot. Suunnitteludokumentaatiossa määrätään kunnostettavan rakennuksen ja sitä ympäröivien rakennusten havaintojen järjestämisestä.