Rakenteelliset ja tilasuunnitteluratkaisut

Olemassa olevien rakenteiden tarkastuksen teknisen selonteon mukaisesti olemassa oleva kattilarakennus on rakennettu 19-luvulla seinärakennesuunnitelman mukaan. Teknisen kunnon luokka – toinen. Nykyiset perustukset ovat kivimurskaa. Perustuksen syvyys on 1,95 ÷ 2,13 m, jalustan leveys 500 ÷ 660 mm. Perustusten juurella on silty, harmaa, tiheä, vedellä kyllästetty hiekka E = 280 kg/cm2, φ = 34, e = 0,55. Perustusten tekninen kunto on toimiva. Olemassa oleva kattilatalorakennus ja savupiippu puretaan, lukuun ottamatta perustuksia olemassa olevan rakennuksen viereisellä alueella. Suunnitellun keskuslämmitysrakennuksen vastuullisuus on normaalia. Keskuslämpökeskusrakennus on suunniteltu runkojäykisteellä. Metallirakenteet on suunniteltu suljetusta taivutetusta profiilista, teräs C 245. Ulkoseinät ovat saranoituja "sandwich"-paneeleja, joiden paksuus on 120 mm. Pinnoite on suunniteltu 120 mm paksuisista sandwich-paneeleista. Paneelit kiinnitetään metallirakenteisiin itseporautuvilla ruuveilla. Tukikehyksen jäykkyys ja vakaus varmistetaan asentamalla molempiin suuntiin pystysuorat liitokset, päällysteen vaakasuorat liitokset ja tukirungon vaakaliitokset. Suhteellinen arvosana 0,000 vastaa absoluuttista arvosanaa 4.62. Rakennusrakenteiden laskenta suoritettiin SCAD-versiolla 11.5. Keskuslämpökeskuksen perustuksena on 200 mm paksu monoliittinen teräsbetonilaatta, joka on valmistettu betoniluokista B20, W6, F100. Perustusten alla on 100 mm:n paksuinen murskeen esikäsittely, bulkkimaan korvaaminen jopa 2,1 m paksuisella hiekkavalmisteella kerroskerrostiivistyksellä. Perustukset pohjautuvat silttimäiseen, harmaaseen, tiheään, vedellä kyllästettyyn hiekkaan. Laskennallinen maaperän kestävyys on 1,57 tf/m2, pohjamaahan kohdistuva paine ei ylitä 0,6 tf/m2. Rakennuksen arvioitu painuma on enintään 1,4 metriä. Rakennusten osat kuuluvat keskuslämpöasemarakennuksen rakentamisen mahdollisen vaikutuksen alueelle. Rakennustarkastus on suoritettu. Tarkastuksen tulosten perusteella rakennukset luokiteltiin toisen teknisen kunnon luokkaan. 30 metrin vyöhykkeellä sijaitsevien rakennusten ja rakenteiden odotettu enimmäislisäys ei ylitä suurinta sallittua arvoa. Hankkeessa toteutetaan ympäröivien rakennusten geotekninen valvonta rakennus- ja asennustöiden aikana.

Tekniset laitteet, sähköverkot, suunnittelutoiminta

Liittymisehtojen mukainen liitäntä keskuslämpöpisteen lämmönjakojärjestelmään tapahtuu CHPP-3:n lämpöjohdosta, kytkentä TK-1:een. Liitäntäpiste on talon lämmönsisääntulossa talon kellarissa. Lämmönsyöttöjärjestelmä on kaksiputkinen. Lämmitysverkon asennus liityntäpisteestä keskuslämpökeskukseen ja venttiilien tulolaipat lämpötulon kohdalle - maanalaiseen, kanavattomaan ja ei-kulkukanaviin sekä maanpäälliseen kellareihin. Lämmitysverkon asennuksessa on tarkoitus käyttää GOST 8731-74:n mukaisia ​​teräsputkia, jotka on eristetty polyuretaanivaahdolla polyeteenikuoressa; maanpäälliseen asennukseen - eristetty lämpöä eristävällä sylintereillä, laminoitu alumiinifoliolla, kannella lasikuitukerros ja päällystetty nestemäisellä lasilla. Suunnitteluratkaisut mahdollistavat esivalmistetun lämpökammion asennuksen putkilinjan haaran kohdalle. Lämpöverkon lämpölaajennusten kompensointi on ratkaistu putkilinjojen kiertokulmien ja palkeen kompensointilaitteiden asennuksen ansiosta. Jäähdytysneste on vettä, jonka T1/T2 = 150/70°C. Mitoituspaine liitoskohdassa: P1-P2 = 6,0 kgf/cm2, P2 = 2,0 kgf/cm2. Keskuslämmityspisteen lämpöteho – 5,55 Gcal/h (6,45 MW). Keskuslämmitysyksikkö on automatisoitu, ilman huoltohenkilöstöä. Rakennusten lämmitysjärjestelmien lämpöverkkoputkistojen kytkentäkaavio on riippuvainen, kuumavesijärjestelmän putkistojen liitäntä on riippumaton kaksivaiheisen järjestelmän mukaan. Jäähdytysnesteen kiertoa varten toimitetaan taajuusohjatut pumput “Wilo” IL-65/170-11/2 (kolme toimivaa ja yksi valmiustila). Jäähdytysnesteen lämpötilan säätämiseen asennetaan lämpötilansäädin VUG 125 F304 ja paineen säätämiseen AFP/VFG2 paineensäädin. Veden valmistamiseksi kuumavesijärjestelmään kaksivaiheisen järjestelmän mukaisesti toimitetaan kahden lämmönvaihtimen asennus: T5-MFG-39 lämpöteholla 151,5 kW ja TL3-BFG-45 lämpöteho 75,5 kW. Keskuslämpökeskus tarjoaa laitteiden ja putkistojen lämmöneristyksen. Suunnitteluratkaisuissa on tarkoitus asentaa lämpöenergian mittausyksikkö, joka perustuu integroituun lämpömittariin LOGIKA-7961 virtausmuuntimella RM-5-T-I. Keskuslämpökeskuksen jäähdytysnesteen parametrit hallinto- ja asuinrakennusten lämmönjakojärjestelmän liittämiseen: T1/T2=95/70°C T3=65°C, P1-P2 = 2,65 kgf/cm2, P2 = 3,35 kgf/cm2, P3-P4 = 1,5 kgf/cm2, P4 = 3,0 kgf/cm2. Lämmönkulutusjärjestelmien lämpökuormat: lämmitys – 4,345 Gcal/h; kuuma vesi – 0,1606 Gcal/h. Lämmönsyöttöjärjestelmä on neliputkinen. Suunnitteluratkaisuissa on kolme lämpökuormitettua lämmitysputkistoa, ottaen huomioon verkkojen häviöt: lähtö 1 - 2,535 Gcal/h; vapautuminen 2 - 1,833 Gcal/h; numero 3 - 1,095 Gcal/h. Lämmitysputkien asentaminen keskuslämpöasemilta kuluttajalämpöpisteisiin - maan alle, kanavattomiin ja ei-kulkeviin kanaviin, tapauksissa ajoteiden alle sekä maanpäälliseen rakennusten tekniseen maan alle. Lämmitysputkien maanalaiseen asennukseen on tarkoitus käyttää GOST 30732-2006:n mukaisia ​​teräksisiä sähköhitsattuja putkistoja, jotka on eristetty polyuretaanivaahdolla polyeteenikuoressa, kun asennetaan putkia, joiden halkaisija on enintään DN125 - joustavat lämpöeristetyt putkistot - "Isoproflex-" A" polyuretaanivaahdosta valmistetulla lämpöeristyksellä, kun asennetaan lämpöverkon teräsputkia rakennusten tekniseen maanalaiseen - eristetty lämpöä eristävällä sylintereillä, laminoitu alumiinifoliolla, peittävä lasikuitukerros ja peitetty nestemäisellä lasilla. Kuumavesiputkistojen maanalaiseen asennukseen käytetään putkia, jotka on valmistettu ristisilloitetusta polyeteenistä PEX "Isoproflex-A", joka on eristetty polyuretaanivaahdolla polyeteenikuoressa, maanpäälliseen asennukseen - putkia korroosionkestävästä teräksestä 12Х18Н10Т GOST:n mukaan. 9941-81 eristetty alumiinifoliolla päällystetyillä lämpöeristetyillä sylintereillä, peittävällä lasikuitukerroksella ja nestemäisellä lasipinnoitteella. Suunnitteluratkaisut sisältävät esivalmistettujen teräsbetonilämpökammioiden TK-1, TK-2 ja TK-3 asennuksen. Lämmitysverkoston teräsputkistojen lämpövenymien kompensointi on ratkaistu putkilinjojen kiertokulmien ansiosta. Vesihuolto (vesihuolto) ja jätevesihuollon laitoksen kuluttajille järjestetään määräysten mukaisesti yhteysolosuhteet. Vedensyöttö (kylmävesi) toimitetaan veden tuloaukosta kahden sisäänmenon kautta PE100SDR17 putkista D=63 mm. Suunnitelmissa on asentaa TsIRV 02A.00.00.00 mukainen vesimittausyksikkö. Taattu paine liitoskohdassa on 28 m vettä. Taide. Arvioitu kylmän veden kulutus on 29,24 m3/vrk sisältäen: kotitalous- ja juomatarpeet – 0,04 m3/vrk; teknologiset tarpeet – 29,2 m3/vrk. Arvioitu kylmän veden kulutus viereisen alueen kasteluun (tuontivedellä) on 0,452 m3/vrk. Arvioitu kylmän veden kulutus määräaikaisiin tarpeisiin on 5,39 m3/vrk kerran vuodessa. Juomavesijärjestelmä on umpikuja, yksivyöhyke. Juomavesijärjestelmän vaadittu paine on 19,9 m vettä. Taide. Juomavesijärjestelmän asennukseen valittiin sähköhitsatut teräsputket. Ulkoinen sammutus toteutetaan yleisiin vesihuoltoverkkoihin asennetuista palopostista D = 125 mm. Vedenkulutus ulkoiseen sammutukseen on 10 l/s. Teollisuuden jäteveden loppusijoitus tilavuus 0,04 m3/vrk, kausijätevesi 2,49 m3/vrk kerran vuodessa ja sadevesi, jonka virtausnopeus on 1 l/s, on suunniteltu suunniteltuihin yleisiin viemäriverkkoihin ja sitten vesijohtoverkkoon. yhteisen viemäriverkoston kaivo nro 3,89. Seosteisen viemäriverkoston asennukseen valittiin polypropyleeniviemäriputket D=160 mm. Rakennukseen on suunniteltu seuraavat järjestelmät: teollisuusviemäröinti (prosessilaitteiden jäteveden poistoon), ulkoiset viemärit. Teollisuuden viemärijärjestelmän asennukseen valittiin sähköhitsatut teräsputket ja valurautaiset viemäriputket. Tehonsyötön teknisten ehtojen mukaisesti sallittu kytkentäteho on 54,3 kW. Syöttöjännite – 380 V, teholähdeluokka – 2. Virtalähteet: päävirtalähde – PS-36 (T-2), liitäntäpiste – RU-0,4 kV TP-797, varavirtalähde – CHPP-3, liitäntäpiste – RU-0,4 kV TP-358. Lisävirtalähteenä on tarkoitus käyttää siirrettävää dieselgeneraattoria, jonka teho on 64 kW, 1. automaatioaste. Voimakaapelit vedetään RU-0,4 kV TP-797:stä ja RU-0,4 kV TP-358:sta maahan 0,7 m syvyyteen. Kaapelin suojaus sähkölinjojen risteyksessä tehdään asbestisementtiputkilla. Kaapelin mekaaninen suojaus on koko reitin varrella savitiileillä. Keskinäisesti redundanttien kaapeleiden välinen etäisyys on 0,3 m ja niiden väliin on asetettu savitiiliä. Sähköenergian syöttöä ja jakelua varten keskuslämpökeskukseen on asennettu ShchR-kytkintaulu, jossa on kaksi tuloa automaattisella varavirran kytkemisellä. Luokan 1 sähkövastaanottimiin kuuluvat palonsammutusjärjestelmä, lämmönmittauslaitteet, turvakeskus, korjaus- ja hätävalaistus. Ohjaimen virtalähteenä on UPS. Sähkönmittaus tapahtuu suorakytkentäisellä sähkömittarilla ShchR:n tulossa. Keskuslämmityskeskusrakennus on maadoitettu maadoituslaitteen resistanssilla enintään 4 ohmia. Maadoituspiiri on tehty vaakasuuntaisella maadoitusjohtimella (teräsnauha 40x4) ja pystymaadoitusjohtimilla - kulmateräs 40x40x4. Kattilahuoneessa on potentiaalintasausjärjestelmä. Jakokeskus on varustettu päämaadoitusväylällä. Siirrettävän dieselgeneraattorisarjan maadoitus saadaan pultamalla dieselgeneraattorin kotelo keskuslämmityskeskuksen maadoituspiiriin. Keskuslämpökeskusrakennus on suojattu suorilta salamaniskuilta ja sen toissijaisilta ilmenemismuodoilta keskuslämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kerrostalojen suojavaikutuksella. Kattilahuoneessa käytetään VVGng-, PVSng-, KVVGng- ja VVGng-FRLS-merkkisiä kaapeleita ja johtoja. Kaapelit vedetään avoimesti kaapelikanaviin. Kattilahuoneessa on työ-, korjaus- ja hätävalaistus. Työvalaistus saadaan loistelampuilla varustetuilla valaisimilla. Hätävalaistus on tehty räjähdyssuojatuilla lampuilla. Sisäänkäynnin valaisemiseen käytettiin PSH-lamppua hehkulampulla. Korjausvalaistus suoritetaan 12V jännitteellä. Teknisten järjestelmien laitteiden lähetyksen ja ohjauksen automatisoitu järjestelmä toteutettiin teknisten eritelmien perusteella. Hanke mahdollistaa keskuslämmitysasemien automatisoinnin ilman jatkuvaa huoltohenkilöstön läsnäoloa. Keskuslämpökeskuksen toiminnan automatisointi ja jakelu on toteutettu säätimen CX1010-0011 pohjalta. Tietojen siirto keskustietokeskukseen tapahtuu kahden kanavan - pää- ja varakanavan - kautta. Pääviestintäkanavan järjestämiseen käytetään GSM-modeemia. Varaviestintäkanavan järjestämiseen käytetään ADSL-modeemia ja Mikrotik RB450G -reititintä, joka varmistaa viestintäkanavien automaattisen vaihdon ensisijaisesti pääkanavaan. Hälytys- ja informaatiosignaaleja lähetetään jatkuvasti. Signaalit välitetään yhtenäiseen lähetysjärjestelmään. Teknisten ehtojen mukaan tilaajaviestintälinjojen asennus taseosan olemassa olevilta rajoilta kunnostetuille kohteille suoritetaan puhelinkaapelilla PRPPM 2x0.5, keskuslämpökeskuksen liitäntäpiste viestintäverkkoihin on sijaitsee keskuslämpökeskuksen rakennuksessa. Tähän osoitteeseen tarjottiin aiemmin puhelinlinja sopimuksen mukaisesti. Erillinen pääsy Internetiin ja pysyvä pääsy tilaajalinjan kautta tarjotaan viestintäpalvelujen tarjoamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Turvahälytysjärjestelmä tehtiin teknisten eritelmien perusteella. Turvahälytysjärjestelmän asentamiseksi suunniteltuun laitokseen hankkeessa asennetaan laitteet, jotka tarjoavat suojan kahdessa turvalinjassa: tilojen ympärysmitta: avaamista varten - magneettikoskettimen turvatunnistimella "IO102-20/B2P"; murtovarkauksia varten - infrapunaturvatunnistimella "Foton-Sh"; tilojen määrä - infrapunaturvatunnistimet “RX-40 QZ”. Turva- ja palohälytyksen vastaanotto- ja ohjauslaitetta (PPKOP) "Matrix 832" käytetään turvahälytysjärjestelmän vastaanottolaitteistona. "Arkan SP-2.06" käytetään signaalinsiirtolaitteistona "Arkan"-ohjauskeskukseen. Signaalien lähettämiseen Matrix 832 -ohjauspaneelista Arkan SP-2.06:een käytetään Matrix 832:n sisäänrakennettuja ohjelmoitavia lähtöjä. Projekti tarjoaa mahdollisuuden lähettää seuraavat signaalit radiokanavan kautta Arkanin ohjauskeskukseen Arkan SP-2.06 -laitteesta: aseistaminen; aseista riisuminen; turvallisuus hälytys; hätä ~220 V; sähkökatko; Peukalointipeukalointi. Projekti tarjoaa Arkan SP-2.06 -laitteen ulostulon valvomon keskusvalvomon automaatiopaneeliin "Penetration of the Object" -signaalin. Seuraavaksi signaali "Kohteen tunkeutuminen" lähetetään ohjauspaneelista ohjauskeskukseen kahden viestintäkanavan - pää- tai varakanavan - kautta. Kulunvalvonta- ja hallintajärjestelmä on tehty teknisten eritelmien perusteella. Kulunvalvonta- ja hallintajärjestelmä toteutetaan Proxy H1000 -ohjaimella, Exit-ohjauspainikkeella ja magneettisen kosketusanturin avulla. Seuraavat tietosignaalit vastaanotetaan tästä järjestelmästä keskusohjauskeskukseen: oven kiinni signaali; poistumissignaali kattilahuoneesta. Vedenjakelujärjestelmien automatisoimiseksi keskuslämpökeskuksen kylmän veden sisääntuloon on lisätty lisäpumput, joita ohjataan valvomopaneeliin asennetulla BECKHOFF-säätimellä. Projekti tarjoaa pumppujen kuivakäyntisuojauksen manuaalisessa ja automaattisessa tilassa. Yhtenäinen jakelujärjestelmä vastaanottaa signaaleja pumppujen toiminnasta, onnettomuudesta, kuivakäynnistä ja käyttötavasta (manuaalinen/automaattinen). Signaalit vedenkulutuksesta jälkikäsittelyyn ja jäähdytysnesteen kulutukseen lähetetään SP-verkon kautta poistojärjestelmään lämpömittarista, johon kylmävesimittari on kytketty keskuslämpökeskuksen sisääntulossa. Ilman lämpötilan ylläpitämiseksi keskuslämmityshuoneessa talvikaudella asennetaan kaksi konvektoria. Konvektorien toimitukseen kuuluu termostaatit, joiden signaali kytkee konvektorit päälle/pois. Ylimääräisen lämmön poistamiseksi ei-lämmitysjakson aikana keskuslämmityshuoneeseen asennetaan poistotuuletin, jota ohjataan keskuslämmityshuoneeseen asennettujen termostaattien signaaleilla. "Lämmönsäätöjärjestelmän vika" -signaali välitetään yhteen ohjauskeskukseen, joka sisältää hätäsignaalit lämmittimille ja poistotuulettimelle. Keskuslämpökeskuksen tilojen lämmitys on suunniteltu pitämään lämpötila vähintään +5°C ja se on ratkaistu prosessilaitteiden lämmönsyötöllä. Hätätilassa on varauduttu sähköisten lämmityslaitteiden (konvektorien) asennukseen. Keskuslämmityskeskuksen huone on varustettu tulo- ja poistoilmanvaihdolla, joka on suunniteltu yleisen ilmanvaihdon yhdelle ilmanvaihdolle vuoden kylmänä aikana ja ylimääräisen lämmön imeytymiseen siirtymä- ja lämpiminä aikoina.